tiistai 15. lokakuuta 2024

Nostalginen Venetsian matka

Olen käynyt ensimmäisen kerran Venetsiassa vanhempieni kanssa kun olin 11-vuotias. Reissasimme autolla ympäri Eurooppaa ja yövyimme leirintäalueilla teltassa. Italiassa yövyimme Lido di Jesolon leirintäalueella.

Venetsian reissustamme minulla on vain yksi kuva tallella. Kuva, jossa olen isäni kanssa Pyhän Markuksen torilla. 

Pyhän Markuksen aukio on Venetsian suurin ja tärkein aukio ja yksi koko Italian kuuluisimmista aukioista, joka inspiroi jopa Napoleonia, joka kutsui sitä lopulta "Euroopan salongiksi"

Äitini on kuollut jo muutama vuosi sitten ja isänikin on kohta 80-vuotias. Isäni terveys on alkanut kuluvan vuoden aikana heikkenemään huomattavasti. Tämä on ollut minulle jotenkin vaikea asia hyväksyä, sillä minulle isä on ollut aina vahva ja terveyden perikuva. 

Kävin isäni luona ennen Venetsian reissuani ja hän pyysi minua lähettämään kuvan Huokausten sillalta. Ja niin teinkin. Juuri kun olin päässyt sillan kohdalle, sain puhelun, jossa kerrottiin isäni joutuneen ambulanssilla ensiapuun. Onneksi selvisimme siitä säikähdyksellä, mutta minulla nousi tunteet pintaan. sillä olin juuri lähettänyt isälleni alla olevan kuvan.


Vuonna 1614 rakennettu Huokausten silta eli Ponte dei sospiri suunniteltiin yhdistämään Dogen palatsi uudempaan vankilarakennukseen. Näin tuomionsa saaneet vangit voitiin passittaa suoraan selliin suorittamaan rangaistustaan.
Sillan kerrotaan saaneen nimensä Lordi Byronin runosta, jossa tämä kertoo seisovansa Huokausten sillalla toisessa kädessään palatsi ja toisessa vankila. Nimi kuvastaa vankien huokausta heidän nähdessään viimeisen vilauksen vapaudesta ja kauniista Venetsiasta.




Olen kiitollinen, että sain tehdä matkan juuri Venetsiaan. Nostalginen matka ja Venetsia oli juuri niin upea kohde kuin muistinkin. 


Pyhäinpäivän hiljaisuus – muistojen äärellä

Pyhäinpäivä on erityinen päivä, jolloin muistamme rakkaita, jotka ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Pyhäinpäivä on päivä, jolloin aika tun...