Näytetään tekstit, joissa on tunniste Harley Davidson. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Harley Davidson. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. marraskuuta 2024

Ensimmäinen boudoir-kuvauskokemukseni – mitä opin itsestäni?

Olin pitkään leikitellyt ajatuksella boudoir-kuvauksesta, mutta myönnettäköön, ajatus tuntui aluksi pelottavalta. "Minäkö muka?" pohdin itsekseni. Ajattelin, että en ole tarpeeksi kaunis, tarpeeksi hoikka tai tarpeeksi rohkea. Mutta samaan aikaan jokin sisälläni kuiski: Miksi et uskaltaisi?

Kun vihdoin varasin ajan boudoir-kuvaukseen, en tiennyt, mitä odottaa. Nyt, kokemuksen jälkeen, voin sanoa, että se oli yksi voimaannuttavimmista asioista, joita olen itselleni koskaan tehnyt. Tässä haluan jakaa kokemukseni, pelkoni, yllätykseni ja sen, mitä kaikkea tämä matka minulle opetti. 

Päivä ennen kuvausta – jännitys ja epävarmuus 

Kuvausta edeltävänä iltana löysin itseni seisomasta peilin edessä pohtien, miksi olin edes varannut ajan. "Mitäs jos näytän ihan kamalalta? Entä jos en osaa poseerata?" Tunsin epävarmuuden hiipivän, mutta muistutin itseäni, miksi halusin tehdä tämän. 

Halusin nähdä itseni uudella tavalla. Halusin haastaa epävarmuuteni ja antaa itselleni lahjan – hetken, joka olisi vain minua varten. Kuvaus tehtäisiin lisäksi kotonani, harrikkani kanssa. Joten kuvausmiljöö oli minulle luonteva.

Aluksi poseeraaminen tuntui kömpelöltä. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä tehdä käsilläni, miten katsoa kameraan tai miten seisoa. Kuvaaja kuitenkin ohjasi lempeästi jokaista liikettäni ja kehui välillä, mikä sai minut tuntemaan itseni kauniiksi ja itsevarmaksi.

Puolen tunnin jälkeen huomasin, että jännitykseni oli sulanut pois. Hymyilin aidosti ja aloin nauttia hetkestä.

Boudoir-kuvauksen aikana tunsin oloni yllättävän vapautuneeksi. Oli voimaannuttavaa nähdä itsensä kameran edessä sensuellina ja kauniina. Tajusin, ettei kyse ollut täydellisistä mittasuhteista tai mallimaisesta ulkonäöstä – kyse oli asenteesta, läsnäolosta ja siitä, että uskalsin olla oma itseni.

Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli, kun kuvaaja pyysi minua sulkemaan silmäni ja hengittämään syvään. "Tämä hetki on vain sinua varten," hän sanoi. Se pysäytti minut – tämä ei ollut vain kuvien ottamista, vaan jotain paljon syvempää. 

Kun näin valmiit kuvat – uskomaton tunne

Kun sain ensimmäisen kerran nähdä valmiit kuvat, olin häkeltynyt. En meinannut uskoa, että kuvissa oli minä. Näin itseni tavalla, jolla en ollut koskaan ennen nähnyt itseäni – kauniina, itsevarmana ja vahvana.

Kuvien kautta ymmärsin, kuinka ankara olin ollut itseäni kohtaan. Oli silmiä avaavaa huomata, että ne piirteet, joita olin joskus hävennyt, näyttivätkin kuvissa upeilta ja juuri minulta.

Mitä boudoir-kuvaus opetti minulle?

Olen kaunis juuri sellaisena kuin olen. Boudoir-kuvaus ei vaadi "täydellistä" kehoa tai tietynlaista ulkonäköä. Kauneus on persoonassa, asenteessa ja siinä, että uskaltaa olla oma itsensä.

Rohkeus palkitaan. Epävarmuuden voittaminen oli yksi suurimmista asioista, joita olen itseni eteen tehnyt. Jokainen meistä ansaitsee tuntea itsensä kauniiksi.

Kuvat eivät ole vain kuvia. Ne ovat muistutus hetkestä, jolloin päätin arvostaa itseäni juuri sellaisena kuin olen.

Boudoir-kuvaus on paljon enemmän kuin vain valokuvia. Se on kokemus, joka haastaa ja palkitsee. Se antaa sinulle mahdollisuuden nähdä itsesi kauniilla ja uudella tavalla. Ei ole väliä, teetkö sen itsellesi vai lahjaksi toiselle – lopulta se on aina lahja sinulle itsellesi.

Jos olet joskus miettinyt boudoir-kuvausta, sanon tämän: uskalla. Saatat yllättyä siitä, kuinka upea ja rohkea sinä todella olet. ❤️

torstai 19. syyskuuta 2024

Miten minusta tuli Harrikka-mimmi?

Nuorempana en ollut lainkaan kiinnostunut moottoripyöristä, mopoista enkä edes skoottereista, saati että olisin ajanut niillä. Yhden kerran taisin olla jonkun mopopojan kyydissä. Ensimmäisen kerran tutustuin skootteriin, kun esikoistyttärellemme hankittiin skootteri.

Ajokorttini kuitenkin oikeutti minut myös moottoripyörällä ajamiseen, joten sille tuli käyttöä, kun heinäkuussa 2020 ostin ensimmäisen moottoripyöräni silloisen miesystäväni innoittamana. En siis koskaan ollut ajanut edes skootteria, joten alku oli luonnollisesti aika haastavaa.
Ensimmäinen moottoripyöräni, Yamaha Virago 535
Ensimmäisenä kesänä ajoin moottoripyöräni ojaan, sillä seurauksella, että tankkiin tuli lommo. Onneksi itselleni ei käynyt mitään. Kiitos hyvien varusteiden ja kypärän. Jatkoin kuitenkin sinnikkäästi harjoittelua, sillä oli päättänyt opetella ajamaan ja tavoitteeni oli ostaa Harley Davidson seuraavana kesänä. Ja sellainen löytyikin kesällä 2021 Seinäjoelta.

Harley-Davidson Sportster 883

Halusin ehdottomasti Harrikan, sillä olin tykästynyt siihen kulttuuriin ja elämäntapaan mitä se edustaa. Elämäntyylin, johon liittyy vapauden tunne, rohkeus, yhteisöllisyys ja rakkaus tiehen. Harley-Davidsonin elämäntyyli on paljon enemmän kuin pelkkä moottoripyöräilyharrastus – se on kulttuuri ja elämäntapa, joka on kehittynyt vuosikymmenten aikana. 

Siihen kuuluu myös tietty estetiikka, ajattelutapa ja yhteinen historia, jotka ovat muokanneet Harley-Davidsonin brändistä ikonin. Harley-Davidson ei ole vain kulkuväline, vaan symboli elämäntavasta, joka korostaa vapautta, persoonallisuutta ja seikkailunhalua. 

Se yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa ja luo vahvan siteen niiden välille, jotka jakavat saman intohimon ja ajattelutavan. Harrastukseni jatkuu puolisoni kanssa. Ajelemme yhdessä, käymme erilaisissa tapahtumissa ja matkustelemme mm. pohjoisessa.

Minulle Harrikalla ajaminen on myös tapa rentoutua ja purkaa stressiä. Parasta terapiaa kun, pääsee ajamaan...
“Live to Ride, Ride to Live”





Kesäloman kohokohta – Saanan huiputus

Tämän kesän ehdoton kohokohta oli retki Kilpisjärvelle ja Saanan huiputus. Saana on Lapin tunnetuimpia tuntureita, ja sen jylhä profiili var...