keskiviikko 18. syyskuuta 2024

Lofootit ja Nordkapp 2023

Talvi 2022-2023 meni suunnitellessa seuraavan kesän reissua ja pedanttina ihmisenä teinkin excel-taulukon kesän 2023 reissustamme.

Reissumme alkoi heti juhannuksen jälkeen mökiltä, josta ajoimme ensin Keminmaalle. Sieltä matkamme jatkui Ruotsin puolelle Abiskoon. 

Abiskon kylä ja kansallispuisto sijaitsevat Ruotsin Lapissa, Kiirunan kaupungista noin 90 kilometriä länteen kohti Norjan rajaa.

Abiskon pohjoispuolella sijaitsee laaja Torniojärvi (Torneträsk), joka on Ruotsin seitsemänneksi suurin järvi.

Vuonna 1909 perustetun Abiskon kansallispuiston pinta-ala on noin 77 neliökilometriä.

Abisko oli hieno kohde, mutta valitettavasti sain sieltä jonkun vatsapöpön ja seuraavana päivänä olikin aika kamalaa matkata moottoripyörän kyydissä kohti Lofootteja ja ensimmäistä kohdettamme siellä. 




Ensimmäinen kohteemme Lofooteilla oli Svolvær
joka on Lofoottien "epävirallinen" pääkaupunki.
Asukkaita kaupungissa on alle 5000.

Kaupungista löytyy muun muassa jääveistosgalleria Magic Ice, pieni Sotamuseo, sekä monta paikallista matkanjärjestäjää, joiden retkillä pääsee katsomaan revontulia, bongaamaan valaita tai kalastamaan. 

Olonikin alkoi onneksi pikkuhiljaa parantua ja matkamme jatkui kohti seuraavaa kohdetta.


                                                          
Sørvågen on taajama Moskenesin kunnassa Nordlandin läänissä Norjassa. Taajaman pinta-ala on 0,6 neliökilometriä ja asukasluku vuonna 2023 oli 403 henkilöä. 

Sørvågenissä yövyimme perinteisessä ja Lofoottien tunnelmallisimmassa majoitusmuodossa. Rørbuer (rorbuer) on perinteinen kalastajan mökki. 

Majapaikastamme oli lyhyt ajomatka Lofoottien pääkohteeseemme, joka oli Å (i Lofoten). Å on Lofoottien suosituin ja kaunein nähtävyys. 

Å:ta pidemmälle ei autolla pääse. Yksi Norjan virallisista maisemareiteistä nimittäin loppuu Å:n suurelle parkkipaikalle. 
Å i Lofoten
 













Henningsvær-Lofoottien Venetsia


Henningsvær on pieni kalastajakylä Våganin kunnassa Nordlandiassa. Se sijaitsee Heimøyn ja  Hellandsøyn saarilla Lofooteilla. Siellä asustelee noin 409 ihmistä. Pääelinkeino on kalastus ja kapakala ja sitä kuivatetaan eri puolilla saaria. 

Henningsværiin käännytään E6 päätieltä. Heti risteyksen jälkeen toisella puolen tietä on upea hiekkaranta, toisella puolen vuorijono. Tie on kapea, mutta kulkee aivan upeissa maisemissa




Kylän erikoisin nähtävyys on varmaankin jalkapallokenttä ja sen takana olevat hienot maisemat.   











Majakalta oli hienot näköalat.








Henningsværilta matkamme jatkui kohti Narvikia. 
Se on maailman pohjoisimpia kaupunkeja. 

Narvikin sotamuseo
Narvikin satama ja sen kautta saatava rautamalmi olivat strategisesti erittäin tärkeitä natsi-Saksalle. Narvikin hallintaa voidaan pitää jopa tärkeimpänä syynä Saksan hyökkäykselle Tanskaan ja Norjaan vuonna 1940. Taisteluissa satama vaurioitui pahoin ja kaupunki paloi käytännössä maan tasalle.

Norjalaiset joukot pitivät Narvikin lähistöllä puoliaan maihinnousseita saksalaisia vastaan ja jopa ajoivat nämä mottiin. He eivät kuitenkaan päässeet purkamaan mottia, ennen kuin maan eteläosa oli menetetty saksalaisille ja maan hallitus antautunut. Narvik vapautui miehityksestä vasta vuonna 1945.







Seuraava kohteemme oli Tromssa-Pohjolan Pariisi, Jäämeren portti. Tromssa on pohjoismaiden suurin napapiirin pohjoispuolella oleva kaupunki ja asukkaita siellä on runsaat 
70 000.

Tromssan komein nähtävyys on Jäämerenkatedraali (viralliselta nimeltään Tromsdalenin kirkko, norjaksi Ishavskatedralen), joka on rakennettu jo vuonna 1965. 










Matkamme jatkui Altan kautta reissumme toista pääkohdetta, Nordkappia. 

Nordkapp on yksi Pohjois-Norjan suosituimmista turistikohteista. Nordkappin niemellä oleva kalliojyrkänne on Euroopan pohjoisin paikka, jonne pääsee maantietä pitkin.

Meillä oli tuuria säiden suhteen, sillä Nordkapissa on usein merisumua, jolloin näkyvyys on olematon.

Kotimatkamme kulki Karigasniemen ja Rukan kautta Lahteen.
Mahtava reissu ja kilometrejä tuli yli 4000.



Lofootit on ehdottomasti näkemisen arvoinen kohde. Meitä suosi myös onneksi ilmat. Sumussa ja sateessa hienoimmatkaan maisemat eivät pääse oikeuksiinsa. Lofootit on paikka, joka pitää kokea. Parasta olisi, jos sinne voisi mennä turistisesongin (heinä-elokuu) ulkopuolella, sillä matkailijoita siellä riittää.

Lisää reissukuvia löytyy instagram-profiilistani.

Mökkimajoitusta Suomessa (Lomarengas)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mökkielämää: Irti arjesta luonnon rauhaan

Elämäni ei ole pelkkää vauhtia ja vaarallisia tilanteita, vaan välillä irtaudun arjen kiireistä ja nautin luonnon rauhasta mökkeillen. Luonn...